Hassunhauska halloween

Huomenta!
Olin lähes unohtaa. Täällä oli ihan mieletön halloween. Oli aivan hulvaton meininki. Kadut tulvi ihmisiä. Kaikki olivat panostaneet suurella hartaudella pukuihin. Itsekin olin laittanut oikein peruukin päähän ja lyönyt naamarin naamaan, mutta pyh, olin täysin alipukeutunut.  Hienoa, että ihmiset uskaltavat heittäytyä hassuttelemaan.

Oli mukavaa päästä seuraamaan kaupungin hulinaa. Parasta oli pikkulapset, jotka kiersivät ovelta ovelle karkit ja kepposet mielessä. Halloween oli hauska aloitus reissulle, ja nyt on hyvä palata arkeen.

Tänään luvassa salsaamisen ja lenkkeilyn lisäksi Antti Jokisen Puhdistus-elokuvan näytös Foxin studioilla. Mahtavaa!

Peruukin asennus poseerauksineen

Piti kuulemma yrittää ottaa kohtalokas ilme.. näytän lähinnä vihaiselta. Se siitä kohtalokkuudesta.

meinasin ensin pukeutua Yodaksi

Lääkäri ja Kapteeni Amerikka. Kapteeni Amerikka ei sanonut sanaakaan ja lääkäri ei nähnyt mitään syytä hymyillä, koska ei sitä kuulemma kukaan näe kuitenkaan.. 

Ostin eilen uudet lenkkarit, koska unohdin tietysti vanhat kotiin. Nyt kelpaa kirmata. Käytiin tänään juoksemassa ja lenkkeily sujui jo hiukan paremmin kuin eilen, sain jopa henkeä. 

Täällä järjestetään joka päivä pari kertaa päivässä puistojoogaa. Yritän mennä huomenna joogaamaan. Nyt on mattokin sitä varten.

Suurena ruuan ystävänä voin kehaista, että täältä saa todella maukasta sapuskaa, kuten arvata saattaa. Lemppari- tai vakiolounaspaikat ovat aika laadukas meksikolainen pikaruokala chipotle, ihana urth caffe ja tietysti in&out burger. 

Lenkkeilyä kuuluisilla kukkuloilla. Olin ihan loppu, mutta näkymät on aika huikeat, eikö?

Epämääräisen näköinen lounas osoittautui erittäin hyväksi meksikolaiseksi salaatiksi by Chipotle

Uusi lusikka soppaan - nokka kohti SM-kilpailuja

Tänään on ollut kylmä ilma! Syksy saapunut Hollywoodiin? Ei vielä. Onneksi viikonlopuksi on luvattu 30 astetta.

Uusi lusikka soppaan: Päätin aloittaa kilpailemisen uudelleen vuosien tauon jälkeen. En olisi ikinä uskonut, olin jo niin kauan ehtinyt tehdä kaikkea muuta tanssin saralla...

Olen tanssinut pikkutytöstä asti: harjoitellut ja kilpaillut ahkerasti. Kun muutin Ouluun 2005, kilpaileminen jäi ja aloitin ammattikorkeakoulun. Muistan, kuinka ikävöin kilpailemista todella paljon, mutta ikävä unohtui, kun tilalle tuli monia uusia ja mielenkiintoisia haasteita.

Jälkeenpäin ajateltuna kilpailutauko oli erittäin hyvä juttu. Olin todella kilpailuhenkinen, joten teki hyvää nähdä, että tanssi on paljon  muutakin kuin kilpailemista. Kilpaileminenhan on vain yksi osa-alue tanssin maailmassa.

Tosiaan.  Kuin taikaiskusta, juuri ennen lähtöä Losiin, sain tanssiparin jonka kanssa nyt suuntaan takaisin kilpailumaailmaan. Tuohon ihmeelliseen maailmaan, josta en oikein muista enää juuri mitään. En tottavie tiedä,  mihin olen pääni pistänyt. Olen kuitenkin äärettömän innoissani tästä mahdollisuudesta.  Vuosien kilpailutauon jälkeen tuntuu, sanoisinko, oudolta palata kisalattialle.

Kilpailujännitystä lieventää  ihana, upea pari ja hyvät valmentajat. On hyvä olla, kun ympärillä olevat ihmiset kannustavat ja tukevat.

 Kun palaan Suomeen, luvassa on jatkuvia harjoituksia, kisa- ja treenimatkoja, ja lopulta keväällä 4.5. Lattari SM-kilpailut.

Täällä Losissa aloitan lattarivalmennukset ensi viikolla. Tapaan tulevan opettajani Nadia Eftedalin, kun hän palaa Tokiosta.

Latinalaistanssien lisäksi aion treenata salsaa, jazzia, nykytanssia (täällä hyvin erilaista kuin Suomessa) ja balettia. Haluan täällä ollessani liikkua mahdollisimman monipuolisesti. Uskon, että eri tanssilajit tukevat toinen toisiaan. Monipuolinen tanssija saa varmasti myös helpommin töitä. Jokaisen lajin ammattilaiseksi ei tietenkään voi pyrkiä, mutta ei se ole tarkoituskaan.

Toivon, että aikaa jäisi myös house-tunneille. Se on vielä vieras laji. Olen päättänyt, että jonain päivänä vielä opettelen housea! ;)

Harjoitusohjelmaani (jonka olen itse laatinut itselleni;))  kuuluu tanssin lisäksi lenkkeily. Juoksemisen aloitin eilen. Kuusi kertaa viikossa tunnin lenkki Hollywoodin kukkuloilla - sen pitäisi nostattaa kuntoa. ;)

Matka enkelten kaupunkiin - unelmista totta

Vihdoinkin tanssimatkani alkoi. Päätin ottaa vapaata töistä ja suunnata ulkomaille treenaamaan.

Olen odottanut tätä mahdollisuutta jo vuosia, ja vihdoinkin unelmastani tuli totta. Valmistuttuani Oulunseudun ammattikorkeakoulusta tanssinopettajaksi olen pääasiassa vain opettanut.

Minulla on hyvä työ, ihania työkavereita ja mahtavia oppilaita. Opetan Helsingissä DCA:lla (www.tanssikouludca.fi), Järvenpäässä Flow:ssa (www.tanssikouluflow.fi) sekä Hyvinkään Tanssiopistolla (www.tanssihyvin.fi). Opetuksia on aika paljon,  kuutena päivänä viikossa.

Oma treenaaminen jää opetusten varjoon ja toisinaan vähäiseksi. Siksi osittain koin, että irtiotto arjesta olisi tarpeen. Huomasin kaipaavani  haasteita tanssijana. Halusin treenata, ja entisenä kilpatanssijana haaveilin myös esiintymisestä ja jopa kilpailemisesta.

Pakkasin laukkuni ja lähdin matkaan. Asun nyt  Los Angelesissa, Beverly Hillsissä ja tanssin sydämeni kyllyydestä. Olen onnellinen, että viimein uskalsin lähteä. Haaveista pitää tehdä totta. En halua myöhemmin katua, etten koskaan tehnyt sitä, mistä unelmoin. Pitää uskaltaa astua tuntemattomaan ja toteuttaa omia suuria - ja pieniä - unelmia.